Nyt kunnon satsaus sote-palveluihin!
Sosiaali- ja terveydenhuolto on viime vuosien uutisissa esiintynyt lähinnä säästökohteena. Ennen kaikkea on korostettu sitä, että kulut eivät saa kasvaa nopeasti. Tästä keskustelusta on syntynyt kuva, että Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin kalliita ja ehkä myös tehottomia.
Kuva on kuitenkin väärä. Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat hyvin kustannustehokkaita, ja kansainvälisen vertailun perusteella niihin olisi syytä panostaa lisää.
Toukokuussa ilmestynyt THL:n tilastoraportti ”Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016” kertoo, että Suomen terveydenhuoltomenot olivat 20,5 miljardia euroa vuonna 2016. Lukuun sisältyy kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti myös ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoito ja kotihoito, mutta ei investointeja. Erikoissairaanhoidon osuus oli 7,2 miljardia ja perusterveydenhuollon osuus 3,4 miljardia.
Summat ovat tietysti melko suuria, mutta kansainvälinen vertailu osoittaa, että terveydenhuollon kustannus on maassamme hyvin kohtuullisella tasolla. Terveydenhuoltokustannusten osuus BKT:sta oli 9,5 prosenttia vuonna 2016. Luku on hieman korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin (9,0 prosenttia), mutta Suomessa ikääntyneiden osuus on suurempi kuin monessa muussa OECD-maassa.
Jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, kulut eivät todellakaan ole kovin korkeat. Ruotsissa terveydenhuollon menojen osuus BKT:stä oli 11 prosenttia, Norjassa 10,5 prosenttia ja Tanskassa 10,4 prosenttia. Monet isot maat Euroopassa panostavat enemmän terveydenhuoltoon kuin Suomi. Saksassa terveydenhuoltomenojen osuus BKT:stä oli 11,3 prosenttia, Ranskassa 11 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 9,7 prosenttia.
Jotkut väittävät, että kilpailu ja yksityistäminen lisäisivät tehokkuutta ja säästäisivät rahaa. Vapaan kilpailun luvatussa maassa Yhdysvalloissa terveydenhuoltokustannusten osuus BKT:sta oli 17,2 prosenttia vuonna 2016. Tämä osoittaa sen, että vapaa kilpailu ei takaa kustannustehokasta terveydenhuoltoa. Ongelma on ennen kaikkea se, että ostajalla ja potilaalla ei usein ole tietoa varsinaisesta hoitotarpeesta, vaan potilas joutuu luottamaan lääkärin arvioon. Aina ei ole selvää, onko kyse todellisesta hoitotarpeesta vai mahdollisuudesta tehdä bisnestä.
Jos haluamme, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvin Suomessa, ei ole helppoa keinoa ”tehostaa” palveluita. Päinvastoin – meidän täytyy käyttää enemmän resursseja niihin. Ja se on kansainvälisen vertailun perusteella myös syytä tehdä. Se on kansantaloudellisesti järkevää, ainakin jos annamme arvoa ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Koko lääkäriurani (>30 v) olen kuullut valitusta siitä, että sairaanhoito maksaa liikaa, ja lääkreiden pitää säästää.
Laihian terveyskeskuksessa on kuulemma keksitty tapa säästää lämmityskuluissa; keuhkokuumepotilaat ovat rullasängyissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa paikallista neljän kunnan alueella ilmestyvää lehteä luin ja nyt kuntien budjettien ollessa kunnissa työn alla lehtien viesti oli selvä. Kolmella kunnalla neljästä taloudentasapainnottamistoimet eli leikkaus ja säästöohjelmat valtavasti kasvaneiden sote menojen vuoksi. Puhuttiin prosentin jopa enemmän kunnallisveroäyrin tuottoa vastaavista nousuista terveyssektorin menoissa. Siis joka vuosi pitäisi korottaa veroäyriä 1-1.5 prosenttia nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Ja tahti kiihtyy väestön vanhetessa ja hoidon parantuessa.
Tämä veroäyrin tuottoa vastaava kustannusten nousu siis kunnissa joissa jo kohta kymmenen vuotta on tehty taloudentasapainottamisia ja säästöohjelmia toisensa perään.
Se tehdäänkö asiat tehokkaasti on irrallaan siitä onko siihen vara eli ei sillä ole merkitystä onko hinta/laatusuhde kohdillaan jos rahaa ei yksinkertaisesti ole käytettävissä.
Ajatus että joka vuosi kunnallisveroa korotettaisiin sote-menojen nousua vastaavilla nousulla tarkoittaisi 30prosentin veroäyriä joka ei liene mahdollista kaupunkien elinvoiman säilyttämiseksi.
Niin se neljäs kunta joka ei kipuile kustannusnousujen kanssa teki kokonaisulkoistuksen sote-palveluissa kiinteällä vuosihinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sote-menot ovat pysyneet 9,0-9,5 prosentin tasolla useamman vuoden nyt. Paikallisia poikkeuksia varmasti löytyy. Kuitenkin Ari Mikkolan kuvailema kehitys ei ole millään tavalla yleinen kehitys Suomessa. Väestörakenne ikääntyy ja tarpeet kasvavat, mutta ei näin hälyttävän nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Oman kunnan kohdalla pahin vuosikorotusesitys oli noin 8prosentin luokkaa jota ei voitu mitenkään hyväksyä ja jota väkisin pienennettiin. Kustannusnousua katettiin mm lomautuksilla ja kunnan omaisuuden myynneillä.
Ilmoita asiaton viesti
Sote-menot ovat Suomessa kasvaneet käytännössä aina nopeammin kuin bkt. Jos sama tahti jatkuu kuin on ollut viimeiset 30 vuotta, ennen vuotta 2030 Suomessa ei ole enää muuta taloutta kuin Sote. Jos terveydenhuollosta ei haluta leikata niin sosiaalipalveluista sitten. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä väitteet ovat melko kaukana todellisuudesta. Vuonna 2006 sote-menojen osuus BKT:stä oli 8,0 prosenttia ja vuonna 2016 9,5 prosenttia. Edelleen osuus on pienempi kuin monessa muussa maassa niin kuin huomautan kolumnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sote = Sosiaali- ja terveys. 2016 sosiaaliturvan menot olivat 70 miljardia ja bkt 216 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Sote-palvelut on sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja yleisen kätännön mukaan sote-menot viittavat menoihin, jotka liittyvät näihin palveluihin. Sosiaaliturva ja tulonsiirrot ovat sitten aivan toinen asia, jota en ole käsitellyt tässä blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Minua ihmetyttää kovasti, että vaikka poliitikot puhuvat säästötarpeesta, se ei ilmene sote-uudistussuunnitelmissa. Nythän on lopulta osoittautunut, että paljon puhuttu 3 mrd €/v ei olekaan säästö vaan leikkaus. Kun hallituksen sote-uudistus kaiken lisäksi nostaisi kustannuksia noin 6 mrd €/v (eritelty kommentissani http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26…), niin jos tuossa leikkauksessa pysyttäisiin, olisi sen suuruus todellisuudessa noin 10 mrd €/v.
Mikä kumma estää edes keskustelemasta vaihtoehdosta (edellinen linkki), jossa tuo 10 mrd €/v lisämeno voitaisiin välttää ja todellisuudessa päästäisiin noin 3 mrd €/v säästön puolelle. Eiköhän se riittäisi paitsi kattamaan ikääntymisen tuomat kustannukset ja poistamaan jonot myöskin yleisesti parantamaan terveydenhuoltoa. Siis terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden virtaviivaistamisella saavutettaisiin blogissa haettu suuri satsaus.
Vain kolme yksinkertaista toimenpidettä olisi tarpeen:
1) Lääkkeiden jakeluketju oikaistaan niin, että valtion hankkimat lääkkeet saa suoraan terveyskeskuksesta;
2) Hoito ja lääkkeet maksuttomia (rahoitus verojen kautta);
3) Terveydenhuolto rakentuu sairaanhoitopiirien ympärille ja niitä johtaa valtakunnallinen terveyshallitus.
Samalla yksityinen ja julkinen terveydenhuolto voisivat vapaasti käyttää omia vahvuuksiaan. Valinnanvapaus ja kilpailu olisivat kokoaikaisia ja asiakas voisi valita joko julkisen tai yksityisen perusterveydenhuollon samoin ehdoin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en vieläkään käsitä, jotta miten sosialisoidut apteekit vähentäisivät kuluja?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, kun kysyit, jos asia on jäänyt epäselväksi.
Apteekkeja ei ole tarkoitus sosialisoida. Ainoastaan reseptilääkkeet siirrettäisiin valtiolle ja samalla apteekkareiden ankarasta henkilöverotuksesta siirryttäisiin normaaliin kevyempään yritysverotukseen. Ehkä on syytä myös huomata, että monissa kommenteissa apteekkarit ovat pitäneet reseptilääkkeitä huonosti tuottavina. Tai sitten se on ollut vain vähättelyä.
Säästöjen lähteet lyhyesti:
1) Valtio on isona ja luotettavana ostajana tukkuja paremmassa hintaneuvotteluasemassa. Myös suurilla kertaerillä on merkitystä.
2) Kun toimitusketju lyhenee väliportaiden kustannukset jäävät pois.
3) Lääkkeiden markkinointikulut poistuvat.
4) Lääkekaupan voitot poistuvat (tukut ja apteekit).
5) Erillisten apteekkikäyntien matka- ja työaikakukut poistuvat.
6) Lääkkeiden pientoimitukset loppuvat, jolloin suurten erien toimituskustannukset terveyskeskuksiin ja sairaaloihin o alle 1/100 nykyisestä.
7) Ei tarvita erillistä varmuusvarastointia.
8) Laskutuskulut poistuvat.
9) lääkkeiden korvausbyrokratiat poistuvat.
10) Automaatiota voidaan viedä entistä pidemmälle.
Mielestäni lista on vakuuttava ellei suorastaan tyrmäävä. Miten voikaan olla mahdollista, että nykyinen tehoton järjestelmä on voinut elää näin pitkään?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää, jos jotain jäi vielä epäselväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaiselta yksinkertaista biomatematiikkaa. Mitä vähemmän on soteasiakkaita, sitä lyhyempiä ovat jonot terkkarissa. Siitä seuraa, että myös kustannukset laskevat, kun hoidettavia päitä on vähemmän ja hoitavia päitä ei tarvita lisää.
Maailmassa on malleja, miten väestöstä pääsee eroon,mutta enpä toivo noita ratkaisumalleja meille. No mitä sitten,kysyn itekseni.
Olen pyrkinyt vastaamaan kysymykseeni:” Mistä ne asiakkaat sotepalveluun tulevat”. Ne tulevat meidän yhteiskunnastamme. Ne tulevat vuolaana sotevirtana, jota ei kyetä patoamaan, eikä ohjaamaan muualle ilman nousevia kustannuksia.
Siispä käteen jää ainoastaan yhteiskunnassa tapahtuva rakennemuutos sotevirran vuolauden hillitsemiseksi. Se tarkoittaa lyhyesti yhteiskunnan hyvinvoinnin suuntaamista oikealle polulle.
Sen pitää lähteä siitä, kun lapsi alkaa kehittymään äidin kohdussa, jopa aiemminkin. Siinä vaiheessa lapsi, eli ensi alkuun perhe otetaan yhteiskunnan huomaan. Osa perheistä tulee toimeen omilla päätöksillään ja toimillaan, mutta lapsen nimissä on autettava niitä perheitä (yhteisöjä), jotka apua tarvitsevat Taas sitä vanhaa toimivaa lääkettä, keppiä ja porkkanaa.
Varhaislapsuudesta, lapsuuteen, nuoruuteen, sekä sinne vanhuuteen asti, kunnes hiekka rapisee arkulle. Taataan henkinen ja fyysinen terveys ja yhteisöllisyys kaikilla niillä keinoilla, jotka johtavat parempaan yhteiskuntaan.
Jotain vanhaa toimimatonta pitää purkaa, mutta tilalle syntyy aina uutta ja parempaa. Työkalut ovat jo valmiina olemassa, mutta opetellaan niiden käyttö, kaikki ja yhdessä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa taidettiin soveltaa 1930-luvulla samantapaista ohjelmaa!
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa ei tehty armomurhia, vaan armottomia murhia.
Ilmoita asiaton viesti
Kappas vaan. Enpä osannut koplailla näitä kahta yhteen ryppääseen.
Jokaisella ajalla on oma Aatunsa. Ehkä tänä aikana asiat kyettäisiin tekemään modernimmin historiasta oppineena. Tottakai minun kirjoitukseni on tarkoituksella provosoiva, mutta olen perin lempeä mies ja pyrin havainnoimaan ympäristöä ja tulevaa kehitystä.
Ellei ihmiskunta ja me, Finlandeerot, etunenässä pikkasen vedetä ruuvia tiukempaan, niin sitten sen tekee ikioma Telluksemme. Ja se sattuu, kovasti sattuukin.
Ilmoita asiaton viesti
Teveyshuollon kallistumisen suurin syy on hoitojen kehittyminen. Lääkkeet ja hoidot ovat aiempaa kalliimpia. Minun nuoruusaikanani ei lonkka- ja polvileikkauksia tehty. Ihmiset kuolivat sairauksiin, joita nyt pystytään hoitamaan paremmin. Esimerkkinä olkoon diabetes. Insuliini on aika uusi lääke. Sen käyttö on kehittynyt viime vuosina ratkaisevasti.
Sama pätee kautta linjan. Perimmältään kysymys on siitä, mitä sairauksia kannattaa hoitaa, jotta väestö voi aiempaa paremmin ja elää pitenpään. Tähän tosiasiaan vastataan yleensä, että kaikkia on hoidettava, jos pystytään, maksoi mitä maksoi. Se on miettimisen paikka. Itse olen tehnyt hoitotestamientin. Tahtoni on, ettei minua saa pitää keinotekoisesti hengissä, eikä laittaa pakkoruokintaan. En halua olla toisten käänneltävänä.
Viimeiset elinpäivät ovat kaikkein kalleimpia, ellei ennätä kuolla ennen kalliiden hoitojen aloittamista. Ei siinä ole mitään järkeä, että kuolemaa vitkutetaan jopa kuukausia, vaikka potilas ei itse enää reagoi mihinkään. On karu tosiasia, että hautapaikka on hoitopaikkaa halvempi ja hyvin usein se parempi ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Uskallameko kirjoittaa, jotta pahasti dementoituneita vanhuksia ei pitäisi pitää väkisin hengissä?
Minun osastoillani ti:ssa ei laitettu nenämahaletkua.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni käsitys ihmisarvosta on vääristynyt, jos dementikkoa, joka ei osaa enää syödä täytyy pitää keinotekoisesti hengissä. Kenties sellaisella vain pitkitettäisiin ihmisen kärsimyksiä ennemmin kuin helpotettaisiin oloa
Vaikeiltakaan asioilta ei pitäisi sulkea silmiä vaan ne pitää kohdata tosiasioina.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Kalevi Salosen kanssa samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä Suomessa muu, kuin lääketietteellinen priorisointi on kiellettyä. Toinen vaihtoehto on sitten se, että kaikki hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sitten ei lääkreiden tarvitse kysyä joltakin kunnanaltuustolta, onko rahaa. Me esitämme laskun, ja kunta maksaa sen, siitä ei nevotella.Rahahan ei maailmasta lopu.
Ilmoita asiaton viesti
Terveydenhoitoon varoja voi käyttää viisaamminkin kuin hoitamalla kaikkia kaikin käytettävissä olevin keinoin hinnasta ja ihmisarvosta piittaamatta. Pelkkä hengissä pysyminen ei ole elämää. Päätösvalta jää omaisille, jos potilaalla ei hoitotestamenttia ole ja omaiset hengissä pitämista vaativat, eikä ole rahasta kiinni. Omaisten vaatimusta pitää noudattaa, vaikka kuinka turhaa ja moraalitonta se onkin. Yhteiskunnan varoja ei tällaiseen kärsimysten jatkoon saa käyttää. Tämä on tehtävä omaisille selväksi riittävän ajoissa.
Yksi iso ongelma tähän liittyy: Miten estetään se, ettei elämän keinotekoinen pitkitys päädy liiketoiminnaksi, jolla lisäelämän kauppaajat rikastuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Juridisesti päätösvalta on lääkärillä, jos ei ole laajennettua edunvalvontaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaileminen muihin maihin on sikäli hankalaa, että meillä on kroonisesti pahasti alijäämäiset budjetit ja nopea julkisen velkaantumisen lisääntyminen. Veroaste ja julkisten menojen suhde kansantuotteeseen on eräs maailman korkeimmista.
Julkisen sektorin koko on vertaillen muihin maihin jo valmiiksi tavattoman suuri ja joka kolmas palkkaeuro maksetaan nykyisin Suomessa julkisella sektorilla. EU- maissa vastaava julkisella sektorilla maksettujen palkkojen suhde kokonaispalkkasummaan on merkittävästi vähisempi.
Sitten on tämä meidän Euroopan mitassa aivan tavattoman nopeasti huononeva väestön ikääntymisestä johtuva taloudellinen huoltosuhde, joka vieläpä pahenee dramaattisesti jo lähivuosien aikana seuraavien parin vuosikymmenen aikana. Ikävään ilmiöön liittyy tilannetta edelleen dramaattisesti huonontavana maan historian huonoin syntyvyys, yhdistettynä samalla maan historian suurimpaan väkilukuun.
Vertailu muihin on epärealistisella pohjalla taloudelliset reaaliteetit ja todelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Esim. Alati rikastuvalla Norjalla on kyllä varaa lisäsatsauksiin terveydenhuollossa, mutta onko jatkuvasti lisää velkaantuvalla ja vuosikymmeneksi talouskasvunsa jo hukanneella Suomella ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lisäsatsauksiin on varaa, mutta ei miten tahansa käytettynä. Varojen väärinkäyttöä on parantumattomasti sairaan ja sairaudestaan kärsivän ihmisen elämän
ja kärsimysten keinotekoinen pitkittäminen keinolla millä tahansa ja hinnalla millä hyvänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisisten menojen osalta onhan priorisointi kysymys. Väitän että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkein arvoikkaimmat panostukset sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulma. Mikään ei ole niin arvokasta kuin ihmisten terveyttä. Siksi meidän pitäisi priorisoida nämä palvelut kun päätetään julkisen sektorin rahankäytöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Pitää hyväksyä se, ettei kaikkea millään saa ja keskityttävä toimiin, jotka parhaiten lisäävät väestön hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
Väitän, että Hollannissa päästään sekä terveydenhoidossa, että vanhustenhoidossa Suomea parempiin tuloksiin pienemmin rahallisin panostuksin, vaikka perusterveydenhoito ja vanhustenhoidoto ovat liki kokonaan ns. yksityisten palvelutuottajien tuottamia verorahoin tuotettuja palveluita.
Voi käydä googlaamassa vaikkapa sanalla Buurtzorg ja lukea, mitä sieltä löytyy ?
Ilmoita asiaton viesti
Alankomaiden osalta terveydenhuollon osuus BKT:stä oli 10,5% vuonna 2016; suurempi osuus kuin Suomen osalta. Väitän lisäksi että Suomella on ikääntyneempi väestö kuin Alankomailla, koska Alankomailla on ollut enemmän maahanmuuttoa. Tämän perusteella väitteesi ei näytä kovin totuudenmukaiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä noihin OECD:n terveydenhoitomenoihin sisällytetään ?
Yhteiskunnan menot vai ne lisättynä myös palvelumaksuin ?
Hollanti on valittu koko Euroopan kustannustehokkaimmaksi terveyspalveluiden tuottajaksi laatukriteerit mukaan huomioiden.
Googlaa Snellman sanoin health consumer powerhouse ja euro health consumer index !
Ilmoita asiaton viesti
OECD:n tilastoissa on kaikki menot, mukaanlukien palvelumaksut.
Ilmoita asiaton viesti
Hollantilaisilla ei ole juuri pitempi elinikä kuin suomalaisilla, vaikka he panostavat enemmän terveydenhuoltoon. Terveys ja terveydenhuolto ovat kuitenkin moniulotteisia käsitteitä, joten joillakin mittareilla Alankomaat pärjäävät erittäin hyvin.
Kustannuksiin nähden Suomella on kuitenkin erittäin tehokas terveydenhuoltojärjestelmä!
Ilmoita asiaton viesti
Jo on kustannuksia, laatua ja lopputulosta tarkastellen parempi, kuin mitä Suomi on.
Et sitten tainnut perehtyä antamiini linkkeihin, jotka ovat huippuasiantuntijoiden laatimia. OECD on vain tilastoiva taho, joka muuten väittää, että meillä Suomessa on eniten hoitajia per capita koko Maailmassa ja että meidän lääkärit ottavat vastaan vertaillen muihin maihin kovin vähän potilaita päivittäin.
Suomen erikoissairaanhoidon on hyvä verraten minne hyvänsä, mutta samaa ei voida sanoa perusterveydenhuollon, eikä ainakaan vanhusten hoidon osalta.
Monet terveyskeskukset toimivat hyvin, toiset taas palvelujen saatavuus ongelmineen ja lääkäreiden vaihtuessa liki päivittäin huonosti. Vanhusten hoidossa on taatusti parantamisen varaa, jos edes yritämme samalle tasolle esim. Hollannin kanssa.
http://www.acss.min-saude.pt/wp-content/uploads/20…
Ilmoita asiaton viesti
Niin kuin totesin Alankomaissa sote-palvelut maksavat enemmän kuin Suomessa. Suomessa palvelujen saatavuus voi olla ongelmakohta. Sen korjamiseen ei kuitenkaan tarvita yksityistämistä vaan enemmän resursseja!
Lopputulokset ovat moniulotteisia, eikä tuo selvitys mittaa kaikkia niistä, koska se ei ole mahdollista. Niin kuin huomautin yksi tärkeä niistä, elinajanodote, ei ole juuri korkeampi Hollannissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tehyn ekonomisti, eikä tunne EHCI indexiä ?
Järjestys hinnan ja laadun suhteen on seuraava:
1, Hollanti
2. Sveitsi
3. Tanska
4. Norja
5. Luxemburg
6. Suomi
Lisää resursseja, vaikka meillä on jo nyt eniten hoitajia väestöön nähden koko maailmassa ….. ?
Ilmoita asiaton viesti
Mihin väite, että meillä on enemmän hoitajia väestöön nähden kuin missään muualla perustuu? OECD mukaan näin ei ole https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=HEAL…
Niin kuin totesin on mahdollista löytää indeksejä, joissa Hollannin sijoitus on ensimmäinen. Erot ovat melko pieniä ja indeksi tarkoittaa sitä, että asia ei ole yksiselitteinen. Muilla mittareilla ja painoarvoilla järjestys olisi toisenlainen.
Sionun olisi syytä tutustua näihin tilasto- ja talousasioihin vähän laajemmin!
Ilmoita asiaton viesti
En ole oikein koskaan ollut ymmärtäväinen vertailtaessa meitä suomalaisia täällä Suomessa läheisiin, tai kaukaisempiin kansoihin ja valtakuntiin.
Tuppaa nuo lähtöarvot poikkeamaan niin runsaasti kaikilla ihmispolojen sektoreilla. Meillä on omat geenimme ja hollantereilla omansa monimuotoisemmat.
Hollannin ilmasto taitaa olla homo hollantereille auvoisempi, kuin meidän ilmastomme meille. Voivat vetää esimerkiksi fillareilla ympäri vuoden. Meillä poltetaan kodeissamme puuta kaikissa värkeissä, missä puu vaan palaa. Ilmaan leviää niitä ilkeitä pienhiukkasia, jotka sairastuttavat suuren määrän kansalaisiamme. Hollanterit taas lämmittävät tupiaan kotieläimillä j niiden ulosteilla.
Kunhan nuo muuttujat sadaan verkkoon muun tutkimuksen sekaan, niin saattaa minunkin näkemykseni muuttua. Tuskin.
Ilmoita asiaton viesti
Hollantilaisesta vanhustenhuollon ja -hoidon erinomaisuudesta voit lukea lontooksi verkosta satoja artikkeleita, jos vain mielenkiinto riittää.
Suomalainen käytäntö on, että monisairas krooninen 85-vuotias sokea huonokuntoinen vanhus pidetään kotona aina viimeiseen hoitajien vieraillessa nopeasti 15 minuutin ajan 2 kertaa päivässä, kunnes hänet siirretään suoraan palliatiiviseen hoitoon.
Hoitajien käydessä sokean vanhuksen luona liki kolmen vuoden ajan, vanhus löydetään liki aina makaamassa lattialta kykenemättä itse nousemaan tai hoitamaan omaa hygieeniaansa, saati sitten syömään tai juomaan.
Pisteet siis himaan, Valtonen.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, aivan totta. En milläään tapaan halua mollata hollantereiden tapaa asioita. Väitän, että heillä on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet toteuttaa omaa järjestelmäänsä.
Me äänestäjät vaan olemme vähän omituisia valintatilanteissa. Poliittinen muistimme on pituudeltaan yllättävän lyhyt, käytännössä ehkä noin 3 kk. Lieneekö kukaan koskaan tutkinut ko. asiaa. Voisi olla syytä tehdä se.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan pitäisi asian olla mielestäni niin, että sairaanhoito kuuluu valtiolle ja on ilmaista. Valinnanvapautta siellä ei tarvita – toki niin, että jos et millään tule toimeen jonkun tietyn lääkärin kansa, tai sukulaisiasi työskentelee jossakin yksikössä, saat vaihtaa – mutta ei ilman asiaperusteita.
Sitten yksityissektori erikseen, siellä saa valita ja maksaa itse. Valtion kannattaa yksityissektoriakin harkinnanvaraisesti tukea, koska rikkaat ihmiset silloin maksavat suurimman osan hoidostaan itse, eivätkä kuormita julkista sektoria.
Valtion sektorille riittävän hyvät palkat, etteivät osaajat lähde pois niiden vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta ihmisten pitäisi itse pystyä valitsemaan kuinka paljon rahaa ovat valmiita käyttämään terveyden- ja sairaanhoitoonsa. Joskus muut asiat menevät prioriteeteissa edelle ja ihmisen pitäisi saada tehdä tässä omat valintansa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku pelaa rahansa, jätetäänkö syöpä hoitamatta?
Ilmoita asiaton viesti
Hoidetaanko niin paljon kasvaimia että ihmisille ei jää mitään muuta taloutta?
Ilmoita asiaton viesti
Pitäiskö kysyä:” Miksei sitä pelihimoa parannettu, tai nipsaistu pois ajoissa”?
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla mahdotonta tuollainen valitseminen. Sairausmenot ovat sitä suuremmat, mitä enemmän sairastaa ja sitä ihminen ei voi itse päättää. Monilla on perinnöllistä heikkoutta joihinkin sairauksiin, mutta kukaan ei voi perintötekijöitään itse valita. Se on sitten toinen asia, miten yhteiskunta osallistuu sairauskustannuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein. Olen aina ollut osuustoiminta-aatteen puoltaja. Niin myös tässä soteasiassa.
Tavoitteena ei olisikaan voitto, vaan otl. yhteisön hyvä terveys ja nopea palvelu koplattuna oikean hintaiseen palveluun. Tottakai otl:n pitää saada yhteiskunnalta ne tuet, joita verrannolliset muutkin yhtymät saavat.
Palvelujen kärjessä ovat tietenkin otl:n omistajajäsenet ja luonnollisesti jäsenhinnalla + bonukset. Muut asiakkaat tuovat sen rahan, jolla otl. yhdistys kehittää pätevyyttään ja palvelunsa paremmuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdyn täysin ensimmäisenkappaleesi ajatukseen. Valinnanvapautta ei tarvita siinä mielessä kuin hallituksen sote-uudistuksessa on esitetty. Päällekkäiset toiminnot lisäävät kustannuksia ja kilpailusta voi seurata vääristymiä tai väärinkäytöksiä. Hallituksen lupaama ”valinnanvapaus” kahdesti vuodessa ei edes ole mitään valinnanvapautta vaan pelkkä vetoava iskusana. Valtio pystyy hoitamaan terveydenhuollon kustannustehokkaimmin, eli kyseessä on luonnollinen monopoli.
Kuitenkaan todelliselle valinnanvapaudelle ei ole julkisessa terveydenhuollossa mitään periaatteellista estettä. Kun tietojärjestelmät ovat valtakunnallisesti kunnossa, mökkiläiset tms. voisivat vapaasti käyttää terveyspalveluita muuallakin Suomessa. Kun terveydenhuolto olisi maksutonta, ei siitä seuraisi mitään raskasta byrokratiaakaan niin kuin nykyisin. Ehdottamassani pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3380) näin voisi tapahtua. Siinä tosin rikkaillekin olisi tarjolla enintään julkisen perusterveydenhuollon hintainen yksityinen terveydenhuolto, mutta verotuksen progressiolla tai muilla järjestelyillä heidät saataisiin maksamaan terveydenhuollostaan enemmän kuin muut, jos niin halutaan.
On selvää, että yksityiselle terveydenhuollolle löytyy aina kysyntää, mutta se painottuu enemmän asiakkaan itse haluamiin toimenpiteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä hyöyyä koko uudistuksesta on, jos ei pyritä eroon vanhasta DDR: n systeemilaatuun nojaavasta organisaatiosta 2000- luvulle tultua ?
Valinnanvapaus on länsimaisille demokratioille enemmän sääntö, kuin poikkeus käytännössä.
Niin myös nykyisille kaikille muille pohjoismaille – Tehystä ja Snellmanista huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri on oikeassa valinnanvapaudesta. Se ei saisi huonontua nykyisestä vain kahdesti vuodessa realisoituvaksi kuten hallitus esittää. Sellaistahan olisi naurettavaa kutsua valinnanvapaudeksi. Sen sijaan pelkistetyssä sote-mallissa valinnanvapaus olisi kokoaikainen ja koko Suomen kattava. Hintakin olisi karkeasti 10 mrd €/v pienempi laadusta tinkimättä. Houkuttelevaa eikö totta?
Ilmoita asiaton viesti
Kasva jo maailman kansalaiseksi itsensä pyhittävän sosiaalidemokratian sijaan !
Maailman parhaimmissa ja hyvinvoivissa yhteiskunnissa on ollut terveydenhoidon valinnanvapaus – jopa Ruotsissakin nyt tänä päivän kiitettävällä arvosanoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kasva itse! Todella tärkein asia ei ole valinnanvapaus, vaan resurssit ja kaikkien sote-palvelujen laatu! Siihen pitäisi panostaa!
Ilmoita asiaton viesti
Joskus valinnanvapaus voi olla arvokasta, esimerkiksi jos potilaalla on syvä epäluottamus johonkin palvelutuottajaan. Kuitenkin on selvä että perinteiset markkina-argumentit eivät pidä paikkaansa kovin hyvin terveydenhuoltopalvelujen osalta. Perusongelma on, että potilas usein ei itse pysty arvioimaan palvelujen tosiasiallista laatua ja terveysvaikutuksia. Sitten on mahdotonta tehdä optimaalista valintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valaistuneemmat yhteisöt ovat jo lähteneet osuustoiminnalliseen terveydenhoitoon, kuten pintapuolisesti avasin #43. Nouskaa juoksuhaudoistanne ja argumentoikaa vaikka okt-mallia. Mahtaneeko siitä löytyä jotain toimimatonta osiota?
Ilmoita asiaton viesti