Kenneth Snellman Tehyn ekonomisti

Hallituksen säästöpyrkimykset harhateillä

Suomen hallitus ajaa soteuudistusta erityisesti siksi, että sote-palveluiden nousevat kustannukset saadaan kuriin. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäen muistio (päivätty 16.5.2018) osoitti kuitenkin, että hallituksella ei ole minkäänlaisia luotettavia laskelmia sote-uudistuksen tuomista säästöistä. On hämmentävää, että hallitus näin löysin perustein vie sote-uudistusta eteenpäin.

Nyt on kuitenkin vielä aika parantaa valmistelua, vaikka se tarkoittaisi, että uudistuksen aikataulusta joudutaan tinkimään. Tärkeintä on, että Suomella on tulevaisuudessakin hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto, ja kohtuullisin kustannuksin tuotettuna.

Hallituksen hätäilyn perusteella voitaisiin uskoa, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on hyvin kallis. Näin ei kuitenkaan ole. THL:n tilastojen mukaan terveydenhuollon käyttömenot Suomessa olivat bruttokansantuotteesta 9,4 % vuonna 2015. Ruotsissa vastaava luku oli 11,1%, Tanskassa 10,6% ja Norjassa 9,9%.

On totta, että sote-palvelujen kustannukset ovat nousussa ja on syytä hillitä kustannusten nousua. Kuitenkin tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeä pitää mielessä ei vain kustannuksia vaan myös sote-palveluiden ja alan toimenpiteiden vaikutukset ihmisten terveyteen.

Vain vertaamalla kustannuksia ja hyötyjä voidaan priorisoida oikein. Valitettavasti hallitus on tekemässä säästöjä ilman tällaista arviointia. Säästö valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole aina säästö yhteiskunnalle, jos se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä (kärsimyksellekin pitäisi antaa raha-arvo!) tai lisää kustannuksia myöhemmin. Kustannusvaikuttavuuden pitäisi olla avainkäsite uudistuksessa.

Hetemäen muistio ylistää digitalisaatiota sote-alalla keinona hillitä kustannuksia. Hän siteraa Eksoten toimitusjohtajan huomiota: ”Yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä. Virtuaalikäynneillä voidaan vähentää fyysisten käyntien määrää erityisesti, jos työote on kuntouttava.” 

On muistettava, että ikääntyneille ihmiskontakti ja fyysinen käynti voivat olla hyvin tärkeitä. Kun väestö ikääntyy ja dementia yleistyy, digitalisaation tuomat säästömahdollisuudet ovat rajattuja. Kotihoidossa ja palveluasumisessa työvoiman tarve tulee siksi  kasvamaan.

Ikääntyneitä ei pitäisi myöskään katsoa vain kulueränä. Monet eläkeläiset haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti tai keikkaluontaisesti, mutta heillä on vaikeuksia päästä työmarkkinoille.  Nykyinen korkeasuhdanne tarjoaa mainion tilaisuuden edistää ikääntyneiden työssäkäyntiä.

Odotan toimenpiteitä hallitukselta ikääntyneiden työssäkäynnin edistämiseksi. Tämä laajentaisi veropohjaa, kasvattaisi verotuloja ja vähentäisi säästötarpeita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat